Osa vaalikoneista on jäänyt talousajattelussaan 70-luvulle, niiden asettaessa talouskasvun ja ympäristön vastakkain. Ennen nimittäin ajateltiin, että teollisuus kun saa vapaasti pilata vedet, raha haisee ja talous porskuttaa. Homma ei kuitenkaan toimi näin.
Kansainvälinen teknologinen kilpailukyky
Jos halutaan tukea vientiä, kannattaa panostaa uusiutuviin luonnonvaroihin ja ympäristöteknologiaan. Tulevaisuuden talous on hiilipihiä; jo vuonna 2024 puhtaan energian osuus maailman energiainvestoinneista oli kaksi kertaa suurempi kuin fossiilisten.
Teollisuus on trimmattava tulevaisuuden kilpailukyvylle. Jos vaikkapa tuottaisimme vain saastuttavia autoja emmekä tekisi normiohjausta parempaan, autoteollisuutemme tipahtaisi kansainvälisen kehityksen kelkasta.
Näin on käynyt esimerkiksi energiateknologian suhteen. Kotimarkkinoiden kysyntä on jäätynyt kun ydinvoima on rohmunnut investointirahat vientikelpoisilta tuotteilta. Osaamista olisi ollut, vaan ei kotimarkkinoita joilta ponnistaa vientiin. Uusiutuvien energioiden markkinat kasvava sellaista vauhtia, että uusia Nokioita syntyy. Kasvaville markkinoille kun on helpompi mennä kuin taantuville.
Ympäristövaikutuksissa tehdään valintoja elinkeinojen välillä.
Usein ympäristöasioiden huomiotta jättäminen tarkoittaa kustannusten luomista toisille toimialoille,esimerkkinä kaivosteollisuuden vaikutus matkailu-elinkeinoon. Joku maksaa kustannuksen, joka toisaalla jätetään maksamatta.
Tässä muutama esimerkki:
Tekoaltaan (energiateollisuus) rakentaminen aiheuttaa raskasmetallipäästöjä Itämereen, kun sedimentin myrkyt vapautuvat. Kalastuselinkeino taas kärsii kalojen syöntirajoituksista, jotka johtuvat haitta-aineista.
Poroelinkeino kärsii susista.Virossa susia on kuitenkin suhteessa paljon Suomea enemmän, ja siitä on tehty luontomatkailubisnestä. Turistiryhmä toisensa jälkeen ryntää katsomaan kaiken maailman karhunkakkoja.
Kustannukset veronmaksajille
Mietitään vaikkapa Talvivaaran tulevia kustannuksia veronmaksajille… maksamme vielä pitkään, kun Helsinginniemen kokoinen kaivosjätesepelikasa halutaan tehdä niin vesitiiviiksi, ettei sadevesi reagoi sen kanssa. Aika kalliita työpaikkoja, kun huomioi että kaivosvero on kaukana muista länsimaista.Ely-keskus tuntuukin nähneen näki vain kaivosmiesten työllistymisen.
Vaikutus bruttokansantuotteeseen
Ympäristön huononeminen vaikuttaa kansantalouteen. Esimerkiksi Kiinassa saastuminen on jo merkittävä taloudellista kasvua laskeva tekijä.
Maailmanlaajuinen yhden celsiusasteen lämpötilan nousu voi tiputtaa BKT:tä jopa 12 prosenttia (National Bureau of Economic Research). Ostovoima on jo nyt 37 prosenttia heikompi kuin se olisi ilman ilmastonmuutosta. Metsäpalojen, rankkasateiden ja satokatojen lisäksi rannikkokaupungit uppoavat ja monet elinkeinot kärsivät.
Terveysvaikutukset
Mieleen tulee heti näkyvät onnettomuudet. Esimerkiksi ilmastonmuutos on jo tuonut kustannuksia – Porin tulvat toivat 40 miljoonan laskun ja vuodesta 2018 Saksa on käyttänyt yhteensä yli 80 miljardia euroa sääilmiöiden aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen joka vuosi.
Kysymys on laajemmistakin haitoista. Maastopalot nielevät ihmishenkiä ja pelkän kuumuuden arvellaan tappavan 2,3 miljoonaa eurooppalaista tällä vuosisadalla.
Pienhiukkaset tappavat parituhatta suomalaista vuosittain, puhumattakaan kustannuksista, joita näiden aiheuttamat terveysvaikutukset tekevät. Näitä syntyy eniten liikenteestä, mutta ne eivät päädy autoteollisuuden maksettavaksi, vaan liikkumisen tuet tai uusi motari nähdään vain elinkeinopolitiikkana. Pienhiukkaset käsitetään luonnonvoimana, jolle ei voi mitään.
Sijoittajat välttävät ympäristöriskejä
Ammattimaiset sijoittajat minimoivat riskejä sijoittamalla yrityksiin, joissa yhteiskunta- ja yritysvastuu on kunnossa. Tällöin ei synny yhtä helposti ikäviä yllätyksiä.
Puhutaan myös hiilikaivosten ja muiden fossiilisten polttoaineiden sijoittajakadosta. Näitä ei pidetä enää kestävinä sijoituskohteena. Jopa öljyteollisuudella rikastuneet Rockefellerit siirsivät sijoituksensa fossiilisista uusiutuviin.
Tarvitsemme
Tarvitsemme kokonaisvaltaista päätöksentekoa, joka huomioi riskit toisille toimialoille, ympäristölle ja ihmisten terveydelle.
Tarvitsemme myös muutakin mittarointia kuin bruttokansantuote, mittarointia joka huomioi ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden, luonnonvarojen riittävyyden sekä tasapainon luonnon kanssa. Hyvät planeetat ovat harvassa.
Sirpa Siru Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc.